Miksi Schjerfbeckin omakuva valittiin näyttelyn tunnukseksi? | cult24

Helene Schjerfbeck: Mustataustainen omakuva (1914). Kuva: Valtion taidemuseo, Kuvataiteen keskusarkisto / Hannu Aaltonen

KUVATAIDE. Museot joutuvat aina tarkoin miettimään, minkä kuvan nostavat esille näyttelyittensä markkinoinnissa. Ateneum on ottanut Helene Schjerfbeckin suurnäyttelyn tunnukseksi ja julistekuvaksi Schjerfbeckin mustataustaisen omakuvan vuodelta 1915.

Siihen on syynsä. Schjerfbeckin teoksista voisi nostaa montakin maalausta näyttelyn keulakuvaksi, mutta mustataustaisen omakuvan valitsemisella on historiallinen yhteys Ateneumiin.

Museon johtaja Maija Tanninen-Mattila ja Leena Ahtola-Moorhouse kertoivat kuvan valitsemisen taustoista. Suomen Taideyhdistys osti teoksen vuonna 1915. Maalaus hankittiin Ateneumin johtokunnan huoneen seinälle. Siihen aikaan oli hyvin epätavallista, että johtokunnan seinällä roikkui naisen maalaama teos. naistaiteilijoiden arvostus ei ollut samalla tasolla kuin miesten. Schjerfbeckin mustataustainen omakuva olikin ensimmäinen naistaiteilijan tekemä maalaus johtokunnan seinällä. Kerrotaan, että Akseli Gallen-Kallela yltyi suorastaan taputtamaan, kun Schjerfbeckin teos paljastettiin miesvaltaisessa joukossa.

Pauli Jokinen / Cult24

Tagged with: